Mistä tunnistaa verkkokirppisten huuhaa -ostajat?

Heräsin aamulla tekstiviestiin, joka saapui kello 5:35. Potentiaalinen paitaostaja oli löytänyt numeroni Tori.fi:stä ja tiedusteli, onko vaate vielä myynnissä. Koska olen kärsimätön aamuihminen, vastasin hänelle kohteliaasti heti, kun sain silmäni auki.

Tekstiviestissä ostaja ei kertonut lainkaan nimeään, joten osasin aavistaa, että kaikki ei välttämättä suju odotusten mukaan. Alku vaikutti kuitenkin lupaavalta. Annoin osoitetietoni ja sovimme tarkan kellonajan noudolle. Kun aika sitten koitti, ostaja ei ilmaantunut paikalle. Odottelin vartin verran ja laitoin viestin hänen peräänsä: ”Oletko tulossa?”

Vastauksen sain yli 30 minuuttia myöhemmin. ”Voi ei. Olin vielä nukahtanut. Oletko miten kotosalla tänään, niin tulen?” Tässä vaiheessa revin hiuksia päästäni. Päätin, etten halua tuhlata enempää aikaani yhden paidan myymiseen. Panttasin vastausta.

Vastaavia tapauksia on kertynyt vuosien varrella lukuisia. Milloin ostaja on ”unohtanut” saapua paikalle, milloin ”eksynyt” ruuhkassa. Kerran eräs tyyppi ajoi saman nimiselle kadulle Vantaalle, vaikka olin nimenomaan painottanut asuvani Helsingissä. Kauppoja ei syntynyt. Ei niitä syntynyt silloinkaan, kun ostaja kysyi, lähdenkö tuomaan viiden euron housuja Vuosaaresta Malmille…

Ennen Zadaa-aikakautta saatoin lähteä Itä-Helsingistä keskustaan vain kuljettaakseni 20 euron tuotteen ostajalle, joka myöhästyi sovitusta tapaamisesta 30 minuuttia. Enää en tekisi moista virhettä. Aikani on arvokkaampaa.

Kartan viimeiseen asti turhaa mittailua, sovitusrumbaa ja alustavia varauksia. Rakastan ostajia, jotka pitävät kiinni lupauksistaan, saapuvat paikalle ja hoitavat maksun ilman turhaa ihmettelyä ja jahkailua. Valitettavasti tämän kaltaiset tyypit jäävät usein pimentoon, sillä mieleemme painuvat herkemmin negatiiviset kokemukset.

Tänä keväänä oveni taakse saapui nainen, joka oli luvannut ostaa myymäni talvitakin. Eteisessä hän kuitenkin yllättäen kysyi, voiko hän sovittaa takkia, sillä se menee hänen pienikokoisemmalle ystävättärelle. Jo kysymyksen kuullessani tiesin, että hän ei aio ostaa takkia, vaikka se oli täysin käyttämätön. Lopulta nainen etsimällä etsi vikoja kauluksista ja väitti, että takki ei ole uusi. Tämän jälkeen hän alkoi tinkimään hinnasta. Osaat luultavasti arvata, jäikö takki käteeni.

Jahkailijat, mittojen kyselijät ja sovittelijat ostavat ani harvoin

Kuka ylimalkaan näkee sen vaivan, että ajaa autolla tai matkustaa bussilla jonkun luokse vain sen takia, ettei ole ostamassa mitään? En minä ainakaan. Olen ostanut viiden euron kynnysmaton, vaikka näin heti kättelyssä, ettei matto sittenkään ollut kovin ihmeellinen. Oma moka, joskus on maksettava oppirahoja.

Kun olin pantannut paitanaiselle vastaamista tarpeeksi kauan, hän laittoi toisen tekstiviestin perääni: ”Olisitko kotona, jos haen paidan tunnin sisään?” Vastasin, että voin olla, jos hän lupaa todella ilmestyä paikalle tiettyyn kellon lyömään. ”Tulen varmasti kello 14:30,” ostajakandidaatti kirjoitti. Hieman ennen puolta hän ilmoitti olevansa tulossa, mutta myöhästyvänsä 15 minuuttia perjantairuuhkan takia.

Lopulta nainen saapui, liki 20 minuuttia alkuperäistä aikaa myöhemmin. Kaupat teimme nopeasti ovella, mutta säästelin hymyä. Ymmärsiköhän tuo nainen, että käytännössä odotin hänen tuloaan aamuviidestä iltapäivään?

Koska tiedän, etten ole tällaisten kokemusten kanssa yksin, jaan muutamia vinkkejä, joista on ollut itselleni apua noon sanottujen huuhaa -ostajien kanssa.

  1. Jos ihminen pyytää sisämittaa kengästä tai kysyy pari euroa maksavan M-kokoisen college-paidan kainalosta kainaloon mittaa, hän todennäköisesti tuhlaa vain aikaasi. Jokainen järkevä ihminen osaa googlettaa tunnettujen brändien kokotaulukon ilman, että esittää turhia kysymyksiä. Mikäli mahdollista, väistele kysymystä tai vaihda ostajaa.
  2. Mikäli ostaja esiintyy keksityllä profiilinimellä tai ei kerro omaa nimeään sinulle missään vaiheessa, ole epäileväinen. Lisäksi voit varmistaa, löytyykö mahdollisen puhelinnumeron perusteella minkäänlaisia yhteystietoja. Anonyyminä on huomattavasti helpompi perseillä menemään.
  3. Sovittelijat ovat oma ihmisryhmänsä. Nämä ihmiset pitävät kirpputoreja samanlaisena kauppapaikkana kuin mitä tahansa tavarataloa. Yksi kymmenestä sovittajasta ostaa, loput ovat renkaanpotkijoita. Sama kaava pätee myös AV-ihmisiin, jotka varailevat tuotteita, joita eivät ikinä aio ostaa. Unohda.
Kaikki verkkokirppiskaupat eivät suju odotusten mukaan. Kuva: Jenna Lehtonen

Millaisia kokemuksia itselläsi on? Jaa tarinasi ja jätä kommentti alle.

Saa jakaa
  •  
  •  
  • 6
  •  

Liity sisäpiiriin

Tilaa ilmoitus uusista blogiteksteistä sähköpostiisi!