Mistä tunnistaa aidon Mulberryn laukun?

Sen logossa seisoo mulperipuu ja sen nahka patinoituu vuosi vuodelta kauniimmaksi. Mulberry Bayswater on yksi maailman kopioiduimmista laukkumalleista. Ajaton klassikko, jonka saa omakseen suunnilleen 1300 eurolla. Harvalla on kuitenkaan varaa maksaa laukusta tuota summaa. Siksi tyrkyllä on edullisia kopioita, joita jokainen Thaimaan reissulla käynyt turisti on nähnyt. Vaikka merkkilaukun aitouden varmistaa parhaiten ostamalla sen kivijalkaputiikista, kirpputoreilta ja käytettyjä tavaroita myyvistä nettikaupoista voi löytää aitoja designtuotteita. Silloin on tosin oltava erityisen tarkka siitä, mitä ostaa ja keneltä. Jos myyjän nimimerkki on “Ali54” tai “AitoMulperri”, ostajana olisin varuillani.

Bayswater-malli uudistettiin muutama vuosi sitten. Tämä laukku on perinteinen versio.

Ostin hiljattain Mulberryn Bayswater -laukun Tori.fistä. Myyjä kertoi  hankkineensa laukun Lontoosta ja vakuutti sen olevan aito. Ihastuin laukkuun ensisilmäyksellä niin, että en edes katsonut sen sisään. Tein kaupat 250 eurolla ja olin tyytyväinen. Metromatkalla olin niin utelias ja malttamaton, että kaivoin laukun paremmin esille muovipussista. Mulberry-messinkilaatan alle kurkatessani yllätyin, sillä sen alta ei löytynyt perinteistä koodirimpsua. Aloin epäröidä. Voisinko minä, koko elämäni kirpputoreilla pyörinyt, ostaa vahingossa feikkilaukun? Laitoin myyjälle tekstiviestin, jossa kysyin numerokoodin puuttumisesta. “Sitä ei ole kaikissa malleissa”, myyjä vakuutti. Pikaisen googlettelun jälkeen selvisi, että myyjä oli oikeassa. Outlet-myymälöistä ostetuissa laukuista puuttuu numerosarja.

Roger Saul perusti Mulberryn 1970-luvulla.

Päästyäni kotiin, jatkoin salapoliisityötä.

Kiinnitä huomiota laukun yksityiskohtiin ja tekstien fonttiin. Mulberryn kohdalla fontin pitäisi olla sans serif.

Tällä hetkellä tilanne on se, että omistan joko hemmetin hyvän kopion tai sitten sain aidon Mulberryn erityisen huokeaan hintaan. Uskon jälkimmäiseen. Seuraavaksi kerron, miksi.

Väärennetyissä Mulberry-laukuissa ruuvien kiinnityskohdat ovat usein ristipääruuvimeisselille sopia.

Jos YouTube-videoiden katsomisesta saisi palkkaa, olisin tienannut kuluneen viikon aikana useamman tonnin. Parhaaksi väärennetyn laukun tunnistamisvideoksi suosittelen Mulberry Classic Bayswater: Real vs. Fake | How to Authenticate -pätkää.  Jos haluat mieluummin lukea, kannattaa silmäillä How To Authenticate Mulberry Handbags -teksti.  Tuon videon ja muutaman tekstin perusteella opin niin paljon uutta, että tuntuu kuin olisin suorittanut muutaman opintopisteen. Perusasiat laukun aitouden tunnistamiseen oppii vuosien kokemuksen myötä, mutta hyvin tehtyjen feikkilaukkujen kohdalla moni ammattilainenkin saattaa erehtyä. Jos olet ostamassa merkkilaukkua kierrätettynä kuten minä, kysy myyjältä kaikki ne kysymykset, jotka juolahtavat mieleesi. Voit päästää suustasi esimerkiksi lauseet: “Milloin olet ostanut laukun? Mistä laukku on hankittu? Kuuluuko kauppaan dustbag?”

Mulberryn laukkutuotannosta enää noin 30 prosenttia valmistetaan Englannissa.

Aluksi on opeteltava tunnistamaan laatu. Miltä nahka tuntuu, miltä se haisee? Mulberryn laukut eivät ole muovisia, vaan paksua nahkaa, joka säilyttää muotonsa. Entä laukun tikkaukset, ovatko ne vinossa vai suorat kuin lyhtypylväs Mannerheimintiellä? Kiinnitä huomiota yksityiskohtiin. Rimpulalaukut tehdään halvoista materiaaleista, eivätkä niiden metalliosat näytä mairittelevilta. Paljonko laukku painaa? Kun ison Bayswaterin laittaa vaakaan, siihen ilmestyy lukema 1,3 kg. Made in England -lappu ei myöskään kerro mitään, mutta sen sijainnista voi päätellä jotakin. Monissa väärennetyissä Mulberry-laukuissa käytetään samoja numerokoodeja. Kannattaa googlettaa, löytyykö laukkusi koodista googlehittejä. Samalla voit selvittää, myydäänkö tismalleen samaa mallia ja väriä yhä tai onko sitä joskus myyty.

Aidossa logossa puun lehtien välissä on väljyyttä.

Vuonna 1971 perustettu Mulberry on englantilainen laatubrändi, jonka laukut valmistetaan osittain käsityönä. Tämä tarkoittaa sitä, että laukkujen ompeleet ovat siistejä. Feikkilaukussa näin tuskin on. Huonoimmat väärennökset tunnistaa jo vuoresta, jota on käytetty laukun sisällä.

Tikkaus ei jatku olkahihnan sivuilla, kuten isommissa Bayswater-malleissa yleensä.

Omassa Bayswaterissani on jäljellä enää yksi yksityiskohta, jota epäillä. Laukun hihnassa oleva tikkaus loppuu lyhyeen. Ilmeisesti pienemmissä Bayswater-malleissa näin kuuluukin olla, mutta isommissa tikkaus jatkuu ylemmäksi. Yllä kuva, josta näet, mitä tarkoitan.

Jos laukussa oleva lukko avautuu mukana tulevilla avaimilla, se on hyvä merkki.

Katselen kermanväristä laukkuani, tutkin sen vetoketjuja ja pohjaa. Aidon Bayswater-laukun sisätaskun vetoketjun vetimen takana pitäisi olla Mulberryn logo tai riri M6 -merkintä. Tuo merkintä löytyy omasta laukustani. Aitoudesta kertoo sekin, että toisen, roikkuvan vetoketjun, alle jää tarpeeksi tilaa ja sen kulmat ovat pyöristetyt.

Logo on kaiverrettu myös roikkuvaan avainkoteloon.

Tuijotan mulperipuuta ja niistän nenääni. En siksi, koska olisin surullinen, vaan siksi, koska olen flunssassa. Siitä huolimatta käytin koko sunnuntain perehtymällä Bayswaterin anatomiaan. Merkit viittaavat siihen, että sijoitin oikein. Mikä laukun tarina ikinä onkaan, se muutti kotiini jäädäkseen.

Saa jakaa
  •  
  •  
  •  
  •