”Poltin vanhoja albumeita landella. Kukaan ei tuntenut kuvien ihmisiä.” Sain 1900-luvun alulta peräisin olevan valokuvan lahjaksi naiselta, jonka luo menin tekemään Facebook-kirpputorikauppoja. Hän oli huomannut, että keräilen tuntemattomien ihmisten kuvia ja halusi lahjoittaa tämän isän äitinsä liekeiltä välttyneen potretin minulle. Hilma, muotokuvan kaunotar, eli kuulemma 93-vuotiaaksi. Olen otettu, että sain elvyttää historiapalan henkiin.
”Valokuvaus on niitä harvoja ammatteja, joiden kehitys on toistaiseksi miltei rajaton. Sen vuoksi se yhä säilyttää mielenkiintonsa. Tänään ei valokuvata niinkuin eilen, eikä huomisesta ole vielä tietoa. Aika ja suunta lyö meidän työhömme leimansa, siksi täytyy aina olla valveilla ja vastaanottavainen, että ei jäisi ajastansa jälelle.”
–Tyyne Savia (Valokuvauksen vuosikirja 1980)
