Voiko joululahjan ostaa kirpputorilta?

Kun joululahjan ostaa kirpputorilta, lompakko kiittää.

Jos puen joulunaikaan samettihousut jalkaan ja kävelen muinanaisina Stockmannille ostamaan Balmuirin silkkihuiveja, design-tuoksukynttilöitä tai voimaannuttavia kangaskasseja, olen joko voittanut Ässä-arvalla tai saanut elokuvaroolin kotimaisesta komediasta. Juuri nyt en keksi yhtäkään syytä, miksi menisin vapaaehtoisesti näyttäytymään tämän päivän varakreivien ja minkkiturkkirouvien kansoittamaan tavarataloon, jossa haisee kapitalismilta ja joulupaniikilta. Kävelen mieluummin keravalaiselle itsepalvelukirpputorille ja hukkaan rahani sinne.

On kulunut jo useampi vuosi siitä, kun ostin ensimmäistä kertaa sukulaisilleni joululahjat kirpputorilta. Viime vuonna löysin Punavuoren Patinasta ikivanhan antiikkipeilin, johon oli kaiverrettu sana Hilkka. Sattumoisin toinen mummoistani tottelee kyseistä nimeä, joten annoin peilin joululahjaksi hänelle. Mummo oli yhtä mielissään kuin kukkaroni.

Tällä hetkellä meille myydään eettisyyttä ja ekologisuutta ikään kuin uudenlaisena keksintönä. Markkinointijehut miettivät kuumeisesti, miten ihmeessä ihmiset saadaan ostamaan samoja tuotteita, joita on valmistettu viimeiset 50 vuotta. Sitten joku keksii, että hei, kirjoitetaan siihen, että ne ovat eettisesti tuotettuja. Muita toimivia sanoja ovat luomu, kestävä kehitys ja kotimainen. Ja näin meitä kuluttajia viedään kuin chihuahuaa flexissä. Ostamme mitä tahansa puppua, kunhan se vain paketoidaan meille tarpeeksi uskottavasti. Ostokiimassa unohtuu helposti se, että valtaosa meistä hukkuu turhaan tavaraan, josta yritämme epätoivoisesti päästä eroon kaiken maailman kirpputoreilla. Jos olet kuin minä, näet tilaisuutesi tässä.

Lahja, jolla on tarina

Osallistuin tällä viikolla Nanin Luovia-verkoston iltaglögeille, jossa eteeni heitettiin tämän kaltainen kysymys: “Oletko koskaan ajatellut, että tuossa sinun kirppislöytämisessä on jotakin samaa kuin kuvaamisessa ja tarinoiden löytämisessä?”  Ällistyin, miten selkeältä kaikki yhtäkkiä tuntui. Niinpä tietenkin, Härkönen osui kysymyksellään sieluuni. Ehkä minun pitää vaihtaa käyntikortin titteliksi tarinoiden löytäjä. Mennään kuitenkin asiaan.

Ymmärtääksesi, mistä on kyse, tein vanhoista kirpputorilöydöistäni trendikkään lahjakollaasin. Tällainen asetelma löytyy liki jokaisesta suomalaisesta blogista viimeistään viikkoa ennen jouluaattoa. Erotuksena se, että nämä yllä näkemäsi joululahjavinkit eivät enää löydy tavaratalon hyllyiltä. Ne on löydettävä ihan ilman kuvastoa. Mieti nyt, että kertoisit ystävällesi jouluaattona, että ostit hänen lahjamaljakon Jäähallin kirpputorilta sellaiselta vanhalta mummolta, joka kertoi saaneensa sen edesmenneeltä mieheltään nimipäivälahjaksi vuonna 1965. Tarina lienee maukkaampi kuin se, että kävelit Stockmannille ja ostit sen kalleimman vaihtoehdon tunteaksesi itsesi paremmaksi ihmiseksi.

Kollaasin resepti koostuu seuraavista tuotteista:

  1. Balmuirin vartalovoide, Herttoniemenrannan pihakirppis, 3 euroa. Kevin Murphyn shampoo, Jäähallin kirppis, 5 euroa. Juicy Couturen hajuvesi, Jäähallin kirppis, 6 euroa. Hugo Bossin vartalovoide, Herttoniemenrannan pihakirppis, 3 euroa.
  2. Tikkarikorvakorut, Jäähallin kirpputori, 1,50 euroa.
  3.  Maaretta Tukiaisen kirja Egosta Fantasmagoon, Myyrmäkihallin kirppis, 3 euroa. Walter Isaacsonin Steve Jobs -opus, Jäähallin kirppis, 3 euroa. Arno Kotron klassikkoteos Sanovat sitä rakkaudeksi, Vallilan pihakirppis, 2 euroa. Koirien pikkujättiläinen, itsepalvelukirpputori Aino, 3 euroa. The best of Life -kirja, pihakirppis Mikkelissä, 10 euroa.
  4. Gantin kahvimuki, Kaivarin Kanuuna, 3 euroa. Lasipurkki, Aurinkolahden pihakirppis, 2 euroa. Hay Wood Mug -muki, Jäähallin kirppis, 5 euroa.
  5. Antiikkinen hedelmäkori, Jäähallin kirppis, 20 euroa.
  6. Desigual -laukku, 5kulman Relove, 20 euroa. Banana Republic -huivi, Relove, 15 euroa.
  7. Ted Baker -kalenteri/muistivihko, Jäähallin kirppis, 3 euroa.

Kaikki näkemäsi tuotteet olen ostanut kuluneen vuoden aikana itselleni, mutta ne sopisivat mainiosti myös pukinkonttiin. Myönnän, että oikeasti en ole ostanut vielä yhtäkään joululahjaa. En ole myöskään pukille kirjoittanut, eikä toivomuskirjeeni perään ole liiemmin kyselty. Hyvä niin, sillä joulussa tärkeintä on rento meininki eikä se, mitä paketista paljastuu. Loppupeleissä joulu on vain tavallinen päivä, jolla on hyvin tuotteistettu nimi. Sinun ei ole pakko stressata kaikesta turhasta joulutähden ja lanttulaatikon välillä. Mitä jos tänä vuonna pukisit samettihousujen sijaan verkkarit jalkaan ja lähtisit kirpputorille? Lupaan, että yllätyt.

P.S. Jos pyörit viikonloppuna Messukeskuksen Koiramessuilla, tule paiskaamaan tassua Kennelliiton kaverikoirien pisteelle sunnuntaina. Minä ja Sukka heilumme paikalla kello 11–13.

Saa jakaa
  •  
  •  
  • 3
  •