Kirppujen marketista muotibloggaajien mekaksi – osa kammoaa käytettyjä vaatteita vieläkin

”Ihana paita, mistä olet ostanut sen?” Kirpputorilta, vastaan ja saan eteeni hämmästyneen katseen. Edelleen on ihmisiä, jotka kammoavat vieraan ihmisen käytettyjä vaatteita, kuten Ylen jutusta käy ilmi. Moni mieltää kirpputorit sanan mukaisiksi paikoiksi, joista ostaja saa kaupan päälle siivettömiä hyönteisiä litteine kylkineen.

kirppispöytä.jpg

Kirpputorien suosio on kasvanut räjähdysmäisesti 1990-luvulta lähtien. Nykyään kierrättäminen kuuluu kaikille tulo-tai koulutustasosta riippumatta.

Ranskalainen termi marché aux puces tarkoittaa kirpputoria tai tarkemmin sanottuna kirppujen markettia. Nimitys pohjautuu luultavasti halveksuntaan, mutta sanalle on muitakin selityksiä, kertoo Helsingin Sanomat.

Suomessa nykymuotoiset kirpputorit yleistyvät 1980-luvun puolivälistä lähtien, jolloin Helsingin Hietalahden torin kirpputori toimi suunnannäyttäjänä. Kaisa Vilhusen pro gradu vuodelta 2014 selvittää kirpputorien syntyhistoriaa laajemmin, mutta kerrottakoon, että kyseisen tutkimuksen aineiston perusteella pula-ajan ihmiset suhtautuvat nuoremman sukupolven kulutusjuhlaan jyrkästi. Vilhunen selittää suhtautumista gradussaan sillä, että sodan jälkeinen sukupolvi joutui kokemaan monenlaista puutetta ja suhde tavaraan kehittyi sen muotoilemaksi. Pula-ajan ihmiset arvostivat ennen kaikkea uutta, koska käytetyssä tavarassa oli vahva köyhyyden leima. Tiedättehän mummot, jotka käyttävät tavarat loppuun asti, ostavat vain todelliseen tarpeeseen ja keräävät varastonsa täyteen roinaa? Niinpä.

hietsunkirppis.jpg

Hietalahden kirppis on Helsingin klassikko.

Pohja suomalaiseen kirpputorikulttuuriin luotiin viimeistään talouskasvun elpyessä. Tavaraa alkoi kertyä, ja ihmiset löysivät tiensä myyntipöytien äärelle. Nykyään kirpputoriksi miellettäviä paikkoja on niin paljon, että ihmisillä menevät termit iloisesti sekaisin. Siksi kokosin tämän tekstin yhteyteen kysymyksiä vastauksineen, jotka avaavat tyypillisimpiä kirppisepävarmuuksia.

mekkolaukku.jpg

Sekä Espritin mekko että Michael Korsin laukku ovat kirpputorilta kotoisin.

Mitä eroa on kirpputorilla ja second hand -liikkeellä?

Kirppiksillä yksityisihmiset myyvät tavaraa toisilleen verottomasti. Second hand -kauppa puolestaan on putiikkimainen liikeyritys, joka maksaa veroja ja toimii myyntitiliperiaatteella. Second hand tarkoittaa toista kertaa kiertoon tulevaa tavaraa, joka voi olla käytettyä tai käyttämätöntä. Second hand -yritysten tuotteet ovat valikoituja ja ne ovat esillä puhtaina valmiina käyttöön. Jos kävelet esimerkiksi Fredrikinkadun Amadoon, voit olla varma siitä, että löydät aidon merkkilaukun yhden pysähdyksen taktiikalla. Kirpputorilla joudut näkemään vaivaa etsimisen eteen, mutta pääset todennäköisesti halvemmalla.

vintage.jpg

Second hand -kauppojen hintataso on huomattavasti kirpputoreja korkeampi.

Mihin lokeroon hyväntekeväisyysjärjestöjen kirpputorit kuuluvat?

UFF, Emmaus-liike, Pelastusarmeija ja Fida ylläpitävät hyväntekeväisyyskauppaa, jossa vaatteita ja tavaraa kierrätetään ammattimaisesti. Muutamien laatikoiden ja lajittelupisteiden alkutaipaleelta on vähitellen kasvettu satoja henkiä työllistäviksi vaatteidenkierrättäjiksi. Moni mieltää kyseiset paikat kirpputoreiksi, mutta henkilökohtaisesti olen kategorisoinut hyväntekeväisyysjärjestöjen ostospaikat joksikin aivan muuksi. Kun minä puhun kirpputoreista, tarkoitan yksityisten ihmisten ylläpitämiä myyntipaikkoja.

humana.jpg

Suomen UFF on Humana-organisaation jäsenyhdistys ja ketjujen konseptit muistuttavat toisiaan.

Mikä tai kuka on trokari?

Trokarilla tarkoitetaan jälleenmyyjää, jonka tavoitteena on tehdä voittoa. Trokari ostaa halvalla ja myy kalliilla. Kun kiertää pääkaupunkiseudun kirpputoreja yli 20 vuotta, tietyt naamat tulevat tutuiksi. Trokarin tunnistaa helposti jo pelkän myyntipöydän ja hintojen perusteella. Osa myy pelkästään merkkivaatteita, osa antiikkia.

trokari.jpg

Tältä näyttää tyypillinen trokarin ylläpitämä pöytä.

Mitä on vintage?

Lyhyesti sanottuna, riippuu keneltä kysytään. Vintage määritellään hyvin laajasti, mutta vuosikymmenen alusta alkava laskutapa lienee tunnetuin. 1920–1960-luvuilla valmistetut vaatteet tai pukineet luokitellaan yleensä vintage-termin alaisuuteen. Kun puhutaan viineistä, vintagella viitataan vuosikertaviiniin.

kirpputori.jpg

Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Tampereen peräkonttikirppis on suosittu tapahtuma.

Ketkä käyvät kirpputoreilla? 

Kuten yllä linkittämässäni HS:n jutussa sanotaan, viime vuosina imago on muuttunut: kirppareista on tullut muotibloggareiden näyttäytymispaikkoja, joihin jopa jonotetaan. Osa toiminnasta on mennyt internetiin ja sosiaaliseen mediaan, josta on seurannut myös hankaluuksia, joista voit lukea lisää täältä. Kirpputoreista on kuitenkin vähitellen kasvamassa koko kansan ilmiö.

kirppislöydöt

Kirppislöytöjäni viime vuodelta.

 

P.S. Jäikö jokin askarruttamaan? Onko mielessäsi aihe, josta pitäisi tehdä juttu? Lähetä viestiä, niin tehdään yhdessä asialle jotakin.

 

Vastaa