Enemmän kuin kaunis – tämän voimme oppia Kaunotar ja hirviö -elokuvasta

Häntä pidetään outona. Hän viihtyy kirjastossa, eivätkä hänen mielipiteensä mukaudu yleisiin normeihin. Häntä kadehditaan ja palvotaan. Hän on peloton, ehdoton ja varma siitä, että oman mukavuusalueen ulkopuolella odottaa elämää suurempi seikkailu.

Kaunotar ja hirviö -elokuvan kaunotar – Belle – on toiminut yhtenä Disney-esikuvana 1990-luvun VHS-kasettisukupolvelle. Kukapa ei haluaisi samaistua kauniiseen ja älykkääseen kellohelmaan, joka sadun lopussa saa prinssin ja puoli valtakuntaa? Kun hirviö esitteli kirjastonsa Emma Watsonin esittämälle Bellelle valkokankaalla vuonna 2017, 3D-lasieni alta paljastui hitaasti mutta painavasti kyynelten joukkomarssi. Yli 20 vuotta sitten ensi kertaa näkemäni piirretty punnersi mieleeni ikonisen valokuvan tavoin. Hetkessä muistin, miksi halusin esittää tarhan leikeissä useammin Könni-kelloa kuin kaikkien ihailemaa prinsessaa.

Nykyihminen rakentaa itselleen turvaa monin eri tavoin. Jotkut takertuvat materiaan ja haalivat ympärilleen tavarataivaan. Aineellisuudelle annetaan niin suuri merkitys, että hyvän ja turvallisen elämän kuvitellaan löytyvän siitä, toteaa Tommy Hellsten Saat sen mistä luovut -kirjassaan. Hellstenin mukaan tavaran avulla syvä elämä pidetään loitolla, jolloin ei tarvitse ajatella, mistä tässä kaikessa loppupeleissä on kysymys. Kun ei ajattele elämän syvyyttä, ei tarvitse ajatella edes kuolemaa.

Joidenkin turvastrategia perustuu tietoon – luetaan tuhansia kirjoja, tilataan lehtiä ja keräillään oppiarvoja. Vähitellen todellisuus kaventuu niin pieneksi, että se saadaan tiedon avulla ikiomaan hallintaan. Jotkut takertuvat toiseen ihmiseen, toiset uskontoon. Joku hallitsee todellisuutta kroonisella kiltteydellä, joku kontrolloi elämää tekemällä aina samoja asioita samalla tavalla. Pysytään samassa työpaikassa koko elämä, syödään samaa ruokaa koko elämä, pukeudutaan samalla tyylillä koko elämä. Elämää voi hallita myös siirtämällä sen aloittamista. Kiire luodaan, jotta todellisuutta ei tarvitsisi kohdata. Hellsten puhuu kirjassaan siitä, että ihmisen ei tarvitse kohdata omaa tyhjyyttään ja riittämättömyyttään, kun ei koskaan pysähdy. Omalta heikkoudeltaan voi suojautua myös muuttumalla näkymättömäksi tai päinvastoin – muuttumalla täydelliseksi.

Tarkoin kontrolloidusta ulkonäöstä voi kasvaa kuori, jonka taakse piiloutua. Näin kukaan ulkopuolinen ei koskaan saa täydellisesti meikattua tai kuntosalilla muokattua ihmistä kiinni virheestä eli inhimillisyydestä. Toimittaja-kirjailija Anu Silfverbergin Image-lehden esseessä kerrotaan, että myös meikki voi olla eräänlainen suoja. Silfverberg kirjoittaa, että näyttäisi olevan selvää, että naiset, joilla ei ole muuta kuin ulkonäkönsä, ovat heikoilla jäillä.

Kaunotar ja hirviö -elokuvan suurin opetus lienee se, että ketään ei kannata tuomita pelkän ulkonäön perusteella. Lopulta on hyvä olla jotain muutakin kuin tekoripsien, purkkirusketuksen ja hiustenpidennyksien combo. Lopulta on hyvä olla oma paljas, heikko ja haavoittuvainen itsensä. Vain todelliset kaunottaret uskaltavat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s