Muista, kuka olet

Vedän poskipäitäni alemmas, jotta kyyneleet pysyisivät silmieni sisäpuolella. Valkokankaalla Ryan Gosling väittelee nuoren naisen kanssa, joka luulee itsestään liian vähän. Elokuvateatterin penkillä entistä alemmas valuva ei-enää-niin-nuori minä katson Emma Stonea ja ymmärrän, että hänen roolinsa muistuttaa käsipeilin tavoin, kuka se siellä La La Landin pyöriessä pidättelee itkuaan. Minähän se siellä olin ja näin. Ymmärsin ja lähdin.

Elämä on omatoimimatka. Kaikkia unelmia ei voi ostaa avaimet käteen -periaatteella vaan ne avaimet täytyy takoa ihan itse ensin. Toiset onnistuvat siinä, toiset eivät koskaan edes yritä, ja joillakin avaimet ovat kokonaan kateissa. Meistä monesta olisi niin paljon enempään, mutta muttien keksiminen estää usein oven avautumisen. On tekosyitä ja kuten Helsingin Sanomat sanoo, statussymboleita, nimeltä kiire, aika ja raha. Sitten sinnitellään siellä ihan kivassa työpaikassa, ihan kivassa parisuhteessa ja ihan kivassa elämässä. Tyytymällä tavalliseen saat samaa kuin eilenkin, Tolvasen Ville tietää. Moni rakentaa mielessään taloa, vaikka pitäisi suunnitella linnaa.

Vielä 10 vuotta sitten ajattelin, että 30-vuotiaana minulla on vakituinen työpaikka ja elämänkumppani. Ajatusmalli oli toisten ihmisten istuttama. Se oli annettu ja opittu. Taistelu muiden määrittelemiä uskomuksia vastaan vaatii älyttömän määrän henkistä kehittymistä, mutta se on taistelu, joka kannattaa käydä. Kun on käynyt kaikkien Suomen suurimpien mediatalojen työhaastatteluissa hakemassa hopeamitalin ja kuullut: ”Olet täydellinen, mutta en ole täysin varma, mitä tunnen” -lauseen tarpeeksi monelta ukolta peräkkäin, alkaa ymmärtää, että ehkä universumi yrittää kertoa jotakin. Aina käy niin -niminen käsikirjoitus on rikottava, jos haluaa saada jotakin uutta ja erilaista.

jennalehtonenmuistakukaolet

On mentävä itseensä toiseen päästäkseen. Sinun arvosi ei määrity sen kautta, missä olet töissä tai kenen kanssa seurustelet. Kokemuksen äkkisyvällä rintaäänellä voin kertoa, että esimerkiksi poikaystävää kannattaa kuikuilla itselleen eikä isälleen. Muuten voi käydä niin, että ovikelloasi soittaa mies, joka tulee luoksesi katsomaan Urheiluruutua, ja sohvallesi istahtaa mies, joka puhuu viisi tuntia jalkapallovalmennuksesta. Jossakin välissä sinut heitetään asunnosta ulos, koska tulee Jokereiden peli. Siellä koiraa ulkoiluttaessa voi sitten miettiä, minkälaista keskustelukulttuuria ylimalkaan voi syntyä joukkueurheilijan ja taiteilijasielun välille. No niin.

Muista, kuka olet, opetti jo Leijonakuningas. Jos kuuntelet vain muiden mielipiteitä, eksyt polullasi, etkä pääse eteenpäin. Tiedä, että joidenkin ihmisten tehtävä on näyttää tietä ja kääntää raskas kaatunut suuntakyltti pystyyn, ei kulkea mukana. (Btw, kyseinen lainaus löytyy Henriikka Rönkkösen Mielikuvituspoikaystävä -kirjasta, jota suosittelen kaikille oman elämänsä suunnistajille.) Ainoa mielipide, jolla oikeasti on väliä, on omasi. On varsin kehno strategia hakea omaan minäkuvaan vahvistusta muiden palautteella ja kritiikillä. Ei ole olemassa ihmistä, joka voisi antaa sinulle jotakin, mitä itse et voi.

Muuallakin kuin elokuvateatterin penkillä olen mestari näkemään elämäni tarinan lakien mukaisesti. Jatkossa aion uskoa siihen, että tätä kertomusta käsikirjoittaa tyyppi, joka sinnikkäästi uskoo hymyilyttäviin, itkettäviin ja naurettaviin loppuihin, jotka yllättävät ja erottuvat. Tyyppi, joka lopputekstien kohdalla vetää poskipäitään alemmas ja itkee muuten vaan.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s